F5J-Nordik : Lennätysesimerkki ja ajatuksia kalustosta

F5J-Nordikin idea

Tavoitteena on saada sähköliidokki pysymään  ilmassa mahdollisimman vähällä moottorinkäytöllä. Moottorin  saa käynnistää milloin tahansa, mutta moottorilla ajettu aika vähennetään lentoajasta. Lennätystehtävä päättyy tarkkuuslaskuun, josta voi saada lisäpisteitä.

Kilpailussa 5 ja 10 minuutin tehtävät vuorottelevat. Tehtävän suorittamiseen on määritelty aikaikkuna, jonka kuluessa tehtävä on tarkoitus suorittaa. Esimerkiksi 5 minuutin lennon suorittamiseen aikaa on 8 minuuttia. Työajan alettua voi siis odottaa enintään kolme minuuttia ennen lennokin heittämistä ilmaan. Työajan alettua voikin vielä hetken odottaa termiikin tulemista kohdalle. Tämä mahdollisuuden vuoksi Nordikissa kelin lukeminen luonnon merkeistä korostuukin vähän ennemmän kuin F5J-FAI luokassa.

Tarkat : kuvaukset ja säännöt

Tyypillinen lennätys

Kilpailunjohtaja ilmoittaa 13 minuutin työajan alkaneen. Pilotti katselee ympärilleen ja tulkitsee tuulen suunnan ja voimakkuuden muutoksia. Kahden minuutin odotuksen jälkeen tapahtuu: vasemmalla sadan metrin päässä hiirihaukka kaartelee termiikissä. Pilotti lähettää lennokin vasemmalle ilmaan täydellä kaasulla ja antaa liidokin nousta muutaman sekunnin ajan melkein suoraan ylöspäin. Koska sakkopisteitä tulee käytetystä moottoriajasta, aika kannattaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti korkeuden keräämiseen. Kolmen sekunnin kuluttua liidokki on noussut noin 30 m korkeuteen, ja pilotti ohjaa liidokin reippaaseen liukuun kohti haukan merkkaamaa termiikkiä tähdäten ylätuulen puolelle korkeammalla kaartavaan haukkaan nähden.

Pilotti antaa lennokin liitää ilman ohjausta ja tarkkailee sen käytöstä. Nouseeko toinen siipi tai tuntuuko jokin voima vetävän pyrstöä johonkin suuntaan? Yhtäkkiä pyrstö nousee vähän ylöspäin ja liidokki tuntuu saavan lisää vauhtia ja energiaa. Tämä on merkki nousevasta ilmasta, ja pilotti ohjaa liidokin kaartoon tutkiakseen aluetta tarkemmin. Kohta toinen siipi heilahtaa ylöspäin ja pilotti tiukentaa kaarrosta saman siiven puolelle. Liidokki näyttää selvästi nousevan ja pilotti silminnähden ilahtuu. Liidokki kaartaa kuin haukka ja nousee kohti pilvenhattaraa. Muutkin pilotit ovat huomanneet nousevan lennokin ja haukan ja ajavat liidokkinsa pyörimään samaan nostoon.

Haukka ja liidokkiparvi nousevat ylemmäs, mutta ajautuvat samalla tuulen mukana koko ajan kauemmas lennättäjistä. Kun kymmenen minuutin tehtävästä on lennetty kuusi minuuttia, liidokki on jo niin kaukana, että sen asentoa on vähän vaikea nähdä. Silloin pilotti päättää kääntää lennokin suoraan kohti laskupaikkaa, sillä paluu vastatuuleen tarvitsee myös aikaa. Lennokki joutuu pian paluumatkan alettua laskevan ilman alueelle, joka on seurannut termiikkiä sen ylätuulen puolella. Laskevassa ilmassa lennokin perä näyttää valahtavan alas ja sen vauhti hidastuu. Lennokki näyttää vajoavan nopeasti maha edellä. Termiikistä olisi kannattanut poistua lentämällä ensin sivutuulen puolelta ulos.

Pilotti huomaa liidokin joutuneen laskevaan ilmaan ja napsauttaa lennokin spiiditilaan, jossa se etenee mahdollisimman nopeasti. Kun laskeva ilma on jäänyt taakse, pilotti palauttaa liidokin takaisin matkalentotilaan ja vauhti ja vajoaminen hidastuvat. Lennokki on kuitenki jo niin matalalla, että se ei liitäisi takaisin laskualueelle. Pilotti kerää lisää korkeuttaa käyttämällä täyttä kaasua parin sekunnin ajan ja saa parikymmentä metriä lisää korkeutta. Laskualueen läheisyydessä liidokki yhtäkkiä nousee nopeasti korkeammalle, ja pilotti kääntää liidokin tiukkaan kaartoon. Liidokki nouseekin vähitellen korkeammalle kapeassa kuplassa ja  näyttää pyörivän aivan siivenkärkensä ympärillä.

Kun lentoaikaa on kertynyt yhdeksän minuuttia, pilotti ryhtyy valmistautumaan tarkkuuslaskuun. Hän ohjaa liidokkinsa sivutuuleen lähtölinjan tasalle ja ryhtyy ajamaan tasaista ympyrää. Kun aikaa on jäljellä 30 sekuntia, liidokki kääntyy myötätuuleen hieman spoileri avattuna. 20 sekunnin kohdalla pilotti kääntää lennokin itseään kohti ja ryhtyy tähtäämään liidokkia laskutäplälle.

10 sekunnin kohdalla voimakas tuulenpuuska hidastaa liidokin etenemistä. Pilotti työntää liidokkiin vähän lisää vauhtia, mutta se ei näytä riittävän siihen, että liidokki ehtisi täplälle juuri kun 10 minuuttia täyttyy. Pilotti antaa kuitenkin lentoajan hieman ylittyä ja pyrkii laskemaan liidokin mahdollisimman tarkasti täplälle: huonosta laskusta sakotetaan enemmän kuin pienestä lentoajan ylityksestä.

Millaisella liidokilla kisaamaan?

Tällä hetkellä Nordik -säännöissä huomattavin rajoittava tekijä on potkurin halkaisija, joka saa olla enintään 13 tuumaa tai 33 cm. Lajia voi kokeilla hyvin millä tahansa tämän säännön täyttävällä sähköliidokilla. Toinen rajoitus on LiPo-akun kennojen lukumäärä, joka ei saa ylittää kolmea. Esimerkiksi suosittu alkeislennokki Multiplex Easy Star ja sen kopiot sopivat sääntöihin ja niillä on hauska ajaa Nordik- tehtävää. Samoin vähän suuremmat, 2-2.5 metriset,  EPO -muovista tai vastaavasta vaahdosta valmistetut sähköliidokit sopivat hyvin, koska niiden potkurit ovat yleensä enintään 13 tuumaisia.

Vähän kilpailullisemmalla asenteella ajatellen kannattaa katsella kuiturakenteisia liidokkeja, joiden keveys ja lento-ominaisuudet usein päihittävät vaahtomuoviset serkkunsa. Näkyvyyden ja hyvien liito-ominaisuuksien puolesta lennokki saisi olla mahdollisimman suuri, mutta Nordikin potkuri- ja akkusäännöt välillisesti vaikuttavat siihen, mikä on sopiva lennokin kokoluokka. Koska Nordikissa pisteitä vähennetään käytetyn moottoriajan mukaan, lennokin kannattaa olla nopeasti nousevaa sorttia. Nopeampaan nousuun tarvitaan isompaa potkuria ja suurempaa jännitettä eli akun kennojen lukumäärää. LiPo-akun kennojen lukumäärä saa olla 1-3. Nordikiin optimoidut lennokit näyttävät olevan noin 2-2.5 m kärkiväliltään, painavat alle kilon ja käyttävät voimanlähteenä 3-kennoista LiPo-akkua jolla pyöritetään 13 tuuman potkuria.

Kotikenttäkilpailut

Kotikenttäkilpailun ajatuksena on aktivoida harrastajia mukavan lennätystehtävän pariin. Kotikenttäkisoille on määrätty etukäteen tietyt viikonloput, joiden aikana tehtävät on tarkoitettu lennätettäviksi. Yksi viikonloppu muodostaa yhden osakilpailun, joten saman viikonlopun aikana lennättäneiden tuloksia verrataan toisiinsa. Jokainen voi lennättää tehtävänsä missä haluaa, ja sitten lähettää tuloksensa mukaan vertailuun. Moottoriaikaa voi yleensä mitata helposti omalla radiolähettimellään ja lentoaikaa voi ottaa vaikka pienen videokameran avulla, jos avustajaa ei ole löytynyt paikalle. Hauskinta ja tuloksellisinta on varmasti kuitenkin lennättää ryhmässä muiden kanssa, joten kannattaa lyöttäytyä yhteen muiden paikallisten osallistujien kanssa ja lennättää yhtäaikaa samalla kentällä.

Kotikenttäkilpailuun voi osallistua osoitteessa fxj.fi/nordik