Liidokin lentotilat pähkinänkuoressa

Usein liidokkien yhteydessä puhutaan lentotiloista, joita halutaa nopeasti vaihtaa radiolähettimen katkaisijan avulla. Seuraava teksti on lyhyt selitys lentotiloista, jonka kirjoitin alunperin lennokit.net sivustolle.

Liidokeissa useimmat käyttänevät kolmea peruslentotilaa ja sitten lisäksi saattaa tulla muita. Näin minulla on peräsinohjatussa Riserissa. Siinä on moottori, sivari, korkkari ja spoileri. Ei siis siivekkeitä ja laippoja:

  1.  Normaalilentotila (“Cruise” tai “Matka”). Kolmiasentoinen kytkin keskellä. Tässä tilassa haetaan liidokille parasta liitosuhdetta, eli sellaista jossa se liitäisi vaikka 100m korkeudelta mahdollisimman kauas. Käytän tätä tilaa kun ajan liidokin moottorilla ylös ja sammuttamisen jälkeen lähden etsimään termiikkiä. Ideana on etsinnässä kattaa mahdollisimman laaja alue. Ajan siihen suuntaan missä luulen termiikin olevan ja katson kuinka lennokki reagoi. Fiilispohjalta olen yrittänyt hakea sellaista korkkarin trimmiä, jossa Riser liitää mukavan reipasta vauhtia.
  2. Tinttitila (“Thermal”,”Camber”,”Tinttilaippa” jne). Kolmeasentoinen kytkin takana. Tässä tilassa liidokki yritetään saada liitämään siten, että se tulisi alas mahdollisimman hitaasti. Normaalitilaan verrattuna tähän tarvitaan hieman vetoa korkkariin. Tällöin siipi tuottaa enemmän nostovoimaa, mutta myös sen vastus on suurempi. Normaalitilaan verrattuna perä vähän roikkuu ja liidokki etenee taivaalla hitaammin, mutta tulee myös alas hitaampaa vauhtia. 100m korkeudesta lähdettynä tämä trimmi ei vie liidokkia yhtä kauas kuin normaalitila, mutta siinä vaiheessa kun normaalitilalla lennetty liito on jo laskeutunut, on tällä tilalla lentävä liidokki vielä ilmassa. Tätä tilaa käytän kun uskon löytäneeni termiikin ja ryhdyn kaartamaan siinä. Silloin ei ole tarpeen päästä mahdollisimman kauas matkassa, vaan vajota nousevan ilman sisällä mahdollisimman hitaasti eli ottaa kaikki irti löytyneestä termiikistä. Tätä tilaa olen hakenut lisäämällä korkkaritrimmiin vetoa kunnes Riser ei enää pysy hitaassa vaakalennossa vaan sakkailee ja on vaikea ohjata. Jonkun verran siitä sitten työntöä takaisinpäin niin että vauhti on ohjaamisen kannalta riittävää. Termiikin lisäksi toinen käyttötilanne on keli, jossa termiikkejä ei ole ollenkaan ja on halu pysyä ilmassa mahdollisimman kauan. Laipallisissa liidokeissa tässä tilassa lasketaan laippoja ja siivekkeitä vähän alaspäin (=lisätään camberia).
  3. Spiidi (“Refleksi”). Kolmeasentoinen kytkin edessä. Tässä tilassa liidokin on tarkoitus liitä nopeampaa vauhtia kuin normaalitilassa. Riserissa ainoa tapa liitää nopeampaa on vähentää siiven kohtauskulmaa eli lisätä korkkaritrimmiin työntöä verrattuna normaalitilaan. Vauhti kasvaa, mutta samalla siiven nostovoima vähenee eikä liidokki päädy niin kauas kuin normaalitilassa. Termiikkilennätyksessä minulla on tälle kahdenlaista käyttöä. Jos termiikin hakeminen menee pieleen ja lennokki päätyykin laskevaan ilmaan, niin silloin pitää laskevasta päästä mahdollisimman pian pois. Toinen on vastatuuleen eteneminen. Jos lennokki on valunut termiikin mukana kauas alatuuleen, vastatuuleen takaisin palatessa matkaa voittaa maahan nähden paremmin nopealla vauhdilla vaikka ympäröivään ilmaan nähden paras liitosuhde onkin normaalitilassa. Riseriin olen tätä asetusta hakenut lisäämällä muutaman naksun työntöä korkkaritrimmiin normaalitilaan verrattuna. Laipallisissa liidokeissa tässä tilassa nostetaan laippoja ja siivekkeitä vähän (=lisätään refleksiä).


Näistä perustiloista löytyy minusta melko selkeää selitystä tuolta http://www.5c1.net/Glider%20Performance%20Airspeeds.htm

Tässä pieni videopätkä Xplorer -liidokin kolmesta lentotilasta laippojen ja siivekkeiden osalta. Todelliset ohjainpintojen liikkeet tilojen välillä ovat vähän pienemmät, mutta näin idea ehkä näkyy hieman paremmin.