Ensimmäisiin kilpailuihin

Kilpailut ovat mukavia lennätystapahtumia, joissa voi nauttia samanhenkisestä seurasta. Kilpailutehtävä kannustaa ja motivoi opettelemaan lisää kelin lukemiseen ja lennättämiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Kilpailuja seuraamalla oppii paljon uutta, mutta parhaan hyödyn saa irti osallistumalla itse. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on madaltaa osallistumiskynnystä kertomalla kisapaikan tyypillisistä järjestelyistä ja kilpailun kulusta. Esimerkkinä käytetään F5J-FAI –luokan kilpailua.

Lähtösummeri on juuri soinut, ja liidokit on heitetty ilmaan.

 

Ilmoittautuminen

Kilpailuista ilmoitellaan lennokit.net foorumilla ja FXJ-lajiryhmän sivuilla osoitteessa f5jfinland.fi. Tyypillisesti kilpailuun voi ilmoittautua keskustelusäikeessä tai lähettämällä sähköpostin järjestäjälle. Kilpailun järjestäjät yleensä edellyttävät, että kilpailijalla on vastuuvakuutus. Tällainen sisältyy SIL:n jäsenmaksuun ja joihinkin kotivakuutuksiin. Kansainvälisissä kilpailuissa tarvitaan lisäksi kansainvälisen ilmailuliiton lisenssi, jonka saa 15 eurolla Suomen Ilmailuliitosta. Kilpailun osallistumismaksu maksetaan yleensä paikanpäällä käteisellä. Tyypillisesti maksu on 20-30 euron luokkaa.

FAI:n kilpailulisenssin voi ostaa Suomen ilmaililiitosta.

FAI:n kilpailulisenssin voi ostaa Suomen ilmaililiitosta.

Valmistautuminen

Lennokki ja varusteet on hyvä tarkastaa ennen kilpailua. Lennokin trimmit ja perussäädöt kannattaa pitää  sellaisina, joita on tottunut lennättämään. Loggerin toimintaan hyvä tutustua ainakin parilla lennätyksellä, jotta ei tule vahingossa nollanneeksi pisteitään. Kannattaa myös tarkistaa, että sekä loggeri että sen ohjelmisto ovat kilpailuissa sallittua mallia: aivan kaikkia harjoitteluun hyvin kelpaavia loggereita ei ole välttämättä hyväksytty kilpailukäyttöön. Hyväksytyt mallit on lueteltu FAI:n sivuilla.

Kilpailuissa lennettävien lentojen määrä vaihtelee jonkin verran kilpailuista toiseen. Jatkokierrokset mukaan lukien lennätyksiä saattaa kertyä jopa kymmenen, joten akkuja kannattaa ladata mukaan riittävästi tai varautua lataamiseen kilpailupaikalla. Kilpailupaikalla ei aina välttämättä ole verkkovirtaa saatavilla, joten lataamiseen vaikkapa auton akusta voi olla hyvä varustautua.

Kilpailuissa ei saa käyttää telemetriaa eikä gyroja, joten on hyvä opetella kuinka nämä poistetaan käytöstä kilpailun ajaksi.

Kilpailupaikalla

SIG Riser ja Multiplex Cularis varikolla.

SIG Riser ja Multiplex Cularis varikolla.

Koiranäyttelyihin kehitetty teltta toimii erinomaisesti myös liidokkikisoissa.

Koiranäyttelyihin kehitetty teltta toimii erinomaisesti myös liidokkikisoissa.

Kilpailupaikalle kannattaa saapua hyvissä ajoin. Järjestäjä neuvoo, mihin lennokit ja työkalupakit voi tuoda. Monella kilpailijalla on pieni pressu, jonka päälle tavarat on hyvä levittää, niin että ne eivät huku heinikkoon. Retkituoli ja aurinkorasva kannattaa ottaa mukaan varikolle. Tavaroita kantaessa ja lennokkia kasatessa voi tarkkailla ympäristöä ja miettiä missä termiikit saattaisivat liikkua päivän aikana.

Kun kilpailun toimisto avautuu, voi käydä ilmoittautumassa. Ilmoittautuessa näytetään todistukset vakuutuksesta ja lisenssistä ja maksetaan osallistumismaksu. Samalla toimistosta saa nipun tuloskortteja, joihin tulokset kirjataan päivän aikana. Korttinippu kannattaa sujauttaa housuntaskuun, jotta kortti tulee mukaan lähtölinjalle.  Toimistosta saa myös luettelon lennätysryhmistä, josta näkee heti oman lennätysvuoronsa.

Ennen kilpailun alkua kilpailijat kutsutaan koolle briefing-kokoukseen. Kokouksessa käydään läpi päivän kulku ja tiedotetaan mahdollisista lennätyskieltoalueista ja –ajoista. Jos joku asia tuntuu epäselvältä, briefing on hyvä paikka kysyä, koska silloin kaikki muutkin kuulevat vastauksen.

Kilpailuissa lennätetään muiden pilottien kanssa yhtä aikaa.  Jokainen pääsee lennättämään 4-8 kertaa. Jokaiselle lennätyskerralle eli kierrokselle lennätysryhmät jaetaan eri tavalla. Lennätysryhmiä on vähintään kaksi. Lepovuorossa oleva ryhmä voi toimia avustajina ja ajanottajina lennätysvuorossa oleville.

Ennen oman lennätysryhmän alkua kannattaa sopia itselleen avustaja. Varikolla voi huikata tarvitsevansa avustajaa, jos muita ei vielä nimeltä tunne. Avustaja eli takamies löytyy varmasti, ja viimeistään sitä kautta ihmiset alkavat käydä tutuiksi. Avustaja voi auttaa heittämällä lennokin startissa ilmaan ja välittämällä tietoa lennättäjälle lennätyksen aikana. Avustaja voi raportoida tuulen suunnan muutoksista, kaartavista linnuista ja muista lennokeista, jotka ovat löytäneet noston. Kokeneet lennättäjät auttavat aloittelijaa mielellään myös antamalla yksityiskohtaisempia lennätysneuvoja ja auttavat lukemaan lennokin liikkeitä.

Lähtöviivalle!

Kilpailun toimitsijat ilmoittavat lennätysryhmän alkamisesta 5-10 minuuttia ennen ryhmän alkua. On voitu myös sopia, että seuraava ryhmä alkaa heti edellisen päätyttyä. Lähtölinja on pyritty asettamaan poikittain tuuleen nähden, ja lähtösuunnaksi määritellään vastatuuli, jos tuulella on selkeä suunta. Lähtölinjalle on merkitty lähtöpaikan numero. Ennen ryhmän alkua lennokki, lähetin ja tuloskortti otetaan mukaan ja kävellään omalle lähtöpaikalle. Samalla avustajan kanssa voi tarkkailla olosuhteita ja miettiä taktiikkaa. Tuloskortti annetaan aikaa ottavalle toimitsijalle. Joskus avustaja toimii samalla ajanottajana.

Kun ryhmän lennätys- eli työajan alkuun on 30 sekuntia, soitetaan voimakas summerin ääni. Tässä vaiheessa viimeistään voi ottaa lennokin valmiiksi käteen ja tehdä päätöksen suunnasta, johon aikoo startin jälkeen suunnata termiikkiä etsimään. Työajan alkaessa summeri soi uudestaan. Työaika on samanmittainen kuin täydet pisteet tuottava lentoaika, eli 10 minuuttia. Täyttää aikaa tavoiteltaessa kannattaakin lennokki lähettää heti kun summerin ääni alkaa.  Ensimmäinen kisastartti voi kuitenkin olla hyvä ottaa tuntuman hakemisen kannalta ja odottaa jonkun aikaa, että muut lennokit ovat nousseet aloituskorkeuteensa. Avustajan kanssa voi rauhassa katsoa, mitkä lennokit ovat löytäneet noston, ja sitten heittää lennokin ilmaan ja suunnistaa samalle alueelle. Jos kukaan ei ole löytänyt nostoa, on hyvä suunnata yrittämään alueelle, jossa kukaan ei ole vielä käynyt. Odottaminen vie mahdollisuuden täyteen aikaan, mutta parantaa termiikin löytymisen mahdollisuutta ja mahdollistaa hyvän 9 minuutin tuloksen saavuttamisen.

Lennätyksen aikana jäljellä oleva työaika kuulutetaan minuutin välein, viimeisen minuutin aikana tiheämmin. Paluu laskeutumispaikan tuntumaan kannattaa ajoittaa siten, että viimeisen minuutin alkaessa lennokki olisi lähtölinjan läheisyydessä. Tällöin jää aikaa etsiytyä sopivaan asemaan, josta oman laskeutumiskuvion voi aloittaa esimerkiksi 30 sekunnin kohdalla. Lennokki yritetään saada laskeutumaan juuri ennen kuin summeri soi työajan loppumisen merkiksi. Kun aikaa on jäljellä 2 sekuntia, lennokki kannattaa painaa maahan oli se missä tahansa. Hyvällä onnella lennokki laskeutuu alle kymmenen metrin päähän laskutäplästä, ja laskusta saa vielä muutaman pisteen. Jos lennokki laskeutuu summerin soidessa tai sen jälkeen, laskupisteitä ei tule, vaikka lennokki osuisi suoraan täplään.

 

Esimerkki kilpailun lähtölinjasta ja mahdollisesta laskurutiinista. Kuvatun kaltaista laskurutiinia voi käyttää kun korkeutta on onnistuttu keräämään riittävästi termiikkien avulla. Jos korkeutta on vähemmän, yritetään mahdollisuuksen mukaan soveltaa vaikka vain kuvion loppuosaa. Tarkkaan laskuun kannattaa kisoissa panostaa, vaikka korkeutta ei olisi tarpeeksi täyteen 10 minuutin lentoon. Liian kauas jääneellä laskulla menettää noin minuutin lentoajan verran pisteitä.

Esimerkki kilpailun lähtölinjasta ja mahdollisesta laskurutiinista. Kuvatun kaltaista laskurutiinia voi käyttää kun korkeutta on onnistuttu keräämään riittävästi termiikkien avulla. Jos korkeutta on vähemmän, yritetään mahdollisuuksen mukaan soveltaa vaikka vain kuvion loppuosaa. Tarkkaan laskuun kannattaa kisoissa panostaa, vaikka korkeutta ei olisi tarpeeksi täyteen 10 minuutin lentoon. Liian kauas jääneellä laskulla menettää noin minuutin lentoajan verran pisteitä.

Tuloksia laskemaan

Kun lennokki on laskeutunut, mennään ajanottajan kanssa lennokin luokse ja mitataan laskuetäisyys. Lennokkia ei siis kannata heti nostaa maasta. Mittaamisen jälkeen tarkistetaan loggerin mittaama aloituskorkeus, jonka ajanottaja kirjaa tuloskorttiin. Riippuen sitä mitä on sovittu, ajanottaja, avustaja tai kilpailija itse vie tuloskortin toimistoon. Toimistossa lasketaan kaikkien samaan ryhmään osallistuneiden pisteet ja suhteutetaan ne sitten niin, että ryhmän paras saa 1000 pistettä. Tällä on tarkoitus tasata ryhmien välistä vaihtelua olosuhteissa. Hyvään hetkeen sattuneessa ryhmässä ”tonniin” vaaditaan lähes täyden 10 minuutin lento, kun taas huonompaan ilmaan sattuneessa ryhmässä tonnin voi saada neljän minuutin lennolla.

Kierrosten välillä toimistosta saatetaan kertoa väliaikatietoja pisteistä ja sijoituksista. Kun kaikki alkukierrokset on lennetty, kilpailun kärkisijat ratkaistaan fly-off kierroksilla, joissa lentoaika on 15 minuuttia. Jos fly-offiin ei pääse itse mukaan, kannattaa jäädä katsomaan ja oppimaan muiden lennätyksestä. Voittajat ratkeavat nopeasti fly-offin jälkeen ja palkinnot jaetaan saman tien. Kisapaikasta riippuen saattaa olla mahdollista jatkaa lennätystä kisan jälkeen ja saada samalla kokeneemmilta vinkkejä lennätykseen ja apua liidokin säätämiseen.

Kiireetöntä kisaamista

Suomalaiset kilpailut ovat toistaiseksi olleet maailmanmittakaavassa melko pieniä. Sähköliidokkien suosio ja kiinnostus myös niillä kilpailemiseen on kuitenkin selvästi kasvamassa. Kisapaikoilla vallitsee yleensä leppoisa tunnelma, mutta kilpailu pyritään kuitenkin pyörittämään ripeästi läpi, jotta päivän aikana ehdittäisiin nauttia mahdollisimman monesta lennätyskierroksesta. Kun lennätysryhmiä on kaksi, on oman lennätysvuoron jälkeen aika toimia toiselle ryhmälle avustajana ja/tai ajanottajana. Jotta ryhmien vaihtaminen sujuisi sutjakasti, oman lennätysvuoron jälkeen voi vilkaista lähtöluettelosta, millä paikalla itse lennättää seuraavalla kierroksella. Lennokin ja lähettimen voi viedä tälle lähtöpaikalle jo valmiiksi odottamaan. Jos akkuja on mukana useampia, voi myös akkupussia pitää taskussaan tai siirtää lennokin ja lähettimen kanssa lähtöpaikalta toiselle.

Palkintojenjako Lappeenrannan lentokentällä toukokuussa 2014.

Palkintojenjako Lappeenrannan lentokentällä toukokuussa 2014.

Lisää tietoa aiheesta

Säännöt, tulokset ja kilpailukalenteri:

f5jfinland.fi

Keskustelua termiikkilennätyksestä, kilpailuista ja  lennokeista

lennokit.net : katso ainakin RC-liidokit ja Sähköliidokit

FXJ Finland facebook-ryhmä

Videoita termiikkilennätyksestä ja F5J –kilpailuista

F5J-FAI lajiesittely suomeksi

F5J-kilpailut Lappeenrannassa 18.5.2014

Radio Carbon Art –opetusvideot (Englanniksi, ladattavissa maksua vastaan)